Miten siinä kävi niin, että tästä tulikin yhtäkkiä kiireisin semesteri tähän asti?
Ei oikeastaan siitä syystä, että koulu olisi syönyt kaiken ajan (vaikka yhä valtaosan), mutta tästä on tullut myös henkilökohtaisen elämäni kiireisin kevät! On häitä ja polttareita (juhlintaa ja suunnittelua), minusta tuli täti ja olen tehnyt tämän vuoden hommia kandiseuramme eteen. Eli olen saanut juosta melko paljon myös Suomi-Latvia väliä.
Eli kiirettä on pitänyt. Olen kuitenkin jotenkin masokistisen onnellinen tästä kiireestä, vaikka välillä on väsyttänyt aika lailla, eikä tämä kevätlukukausi ole aivan niin auvoisesti ole mennyt kuin olin toivonut. Etenkin ystäväni pharmakologian kanssa olen joutunut kamppailemaan paljon.
Mutta mitä muuta?
On ollut ihanaa, että on ehtinyt taas nähdä ihmisiä ja käydä ulkona ja nauttia sitseistä ja muista opiskelijaelämän iloista.
On ihanaa, että olen kaivanut taas pitkästä aikaa lenkkikengät kaapista!
Ja mitä parasta, pääsen seuraamaan korva-nenä-kurkku erikoislääkärin (joka oli niin ikään opettajani tänä keväänä) työpäivää ensi maanantaina (en tiedä yhtään, mitä on tulossa. Kysyin vain, onko tämä mahdollista, katselimme hetken kalenteria ja pum! näköjään ole menossa!)
Eli vaikka ollutkin vähän "upps and downs" tässä vähä väliä, niin kyllä suunta on ollut enemmän nousujohtoinen :) On ollut todella hauskaa ja motivoivaa käydä katsomassa potilaita, harjoitella auskultointia ja treenauttaa korviaan sydänäänien eri vivahteille (vaikka tällä hetkellä ymmärrys onkin lähinnä "normaali vai ei-normaali"). Kesä(työ)lomaa jo odotan innolla. Olo on todella positiivinen tämän kevään suhteen, että kyllä kaikesta kiireestä ja stressistä selviää, vaikka sitten välillä vaikeuksien kautta.
Ihanaa kevättä kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti