lauantai 30. tammikuuta 2016

Life in Riga

Vko.1 takana. Hyvin monta edessä.

Eli täällä siis kirjoittelee uunituore lääketieteen opiskelija Riiassa. Ensimmäinen (tutustumis)viikko on ohi ja ensi viikolla pitäisi alkaa tositoimet luentojen yms suhteen. Olo on ristiriitainen: innokas, mutta haikea. Hieman väsynytkin, mutta se ei johdu viikko-ohjelman raskaudesta vaan siitä kaikesta sosiaalisesta latauksesta, mitä viikko on pitänyt sisällään. Vastapainona kaikelle sille, olen viettänyt melko pitkiäkin aikoja vain kotona netflixin ääressä. Koko aikaa ei vain jaksa olla iloinen, sosiaalinen ja kaikin puolin mukava ihminen.

Lopetin viimein viime syksynä pääni hakkaamisen seinää vasten Suomen lääkiksen kanssa. Hain - ja pääsin - opiskelemaan Riikaan (Riga Stradins University) alaa, josta olen unelmoinut jo pitkään. Siitä huolimatta yksi päällimmäisimpiä tunteita on hassu luopumisen tunne. Vaikka loppujen lopuksi sillä ei ole mitään väliä, missä itsensä lääkäriksi lukee, niin kuitenkin sillä on. Koko 25-vuotinen elämäni jäi lahden toiselle rannalle ja uuden elämän rakentaminen tyhjästä on samaan aikaan parasta ikinä ja aivan helvetin pelottavaa. 6 vuotta on pitkä aika. Mutta jotenkin jaksan myös uskoa siihen, että aika tekee tehtävänsä - asiat helpottuu ja elämä rakentuu uudestaan. Eikä se Suomi tai elämä siellä myöskään minnekään katoa.

Ennen kuin vajoan sen syvempiin mietteisiin, tässä ensimmäisiä ajatuksia kaupungista itsestään:

- Jugend yms "vanhojen talojen" paratiisi.
Talot ovat joko täysin kunnostettuja tai sen näköisiä, että nuorisoaktivistiporukka pitää sitä vallattuna. Seiniä koristaa joko upouudet maalit tai graffitit, joskus jopa samassa korttelissa näkee tätä vastakkainasettelua.

- Yksisuuntainen liikenne ja suojateiden puute.
Asun itse keskustan lähellä olen pakostakin kiinnittänyt huomiota, että lähes jokaisen kadun liikenne on yksisuuntainen. Sikäli ihan hyvä; helpottaa teiden ylityksissä, sillä tosiaan suojateitä täällä ei harrasteta kuin ehkä joka toisen ylityskohdan kohdalla.

- Alkoholikauppoja JOKA puolella!
Okei... Tässä puhuu tosiaan Suomi-tyttönen, joka on tottunut Alko-monopoliin. Oli vain jotenkin huvittavaa pööpöillä ensimmäistä kertaa viikko sitten kauppaan ja ohittaa 2-3 alkoholiputiikkia ennen kunnon supermarkettia :D Tähän kyllä tottuu pelottavan nopeasti, että voi kätevästi hoitaa kaikki (kröhöm...) elintarvikeostokset yhdestä kaupasta; eli tomaattikastikkeet ja votkat löytyy sopivasti viereisiltä hyllyiltä.

- Halpa
Suomen hintatasoon verrattuna. Etenkin ystävämme alkoholi. Opiskelijana, en valita.

- Julkinen liikenne & taxit
Sekä kaupunginsisäinen julkinen liikenne (buss, trolley-buss, tram) että taxin kanssa ajaminen halpaa kuin saippua. Opiskelijana saan vielä alennusta, eli kuukausikortti kaikkiin julkisiin maksaa 16e. Taxien kanssa saa kuitenkin olla hieman tarkkana; osat kalliimpia kuin toiset. Esim lentokentällä mainostetaan taxi-firmaa (can't remember the name...) joka ajaa keskustaan 20e:lla... Itse otin randomin taxin heti oven ulkopuolelta ja maksoin matkastani 11e.

Tässä ensimmäisen viikon mietteitä, ensi viikolla alkaa oikea opiskelu!
Wish me luck!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti