Kohta Suomessa!

Jos pitäisi tällä hetkellä valita suomenkielen kaunein sana, se varmaan olisi "loma".

Perjantaina lento takaisin koto-Suomeen. <3 

Tätä on odotettu pitkään ja hartaasti. Tuntuu lähes epätodelliselta, että kohta saa relata kaksi viikkoa.

Toki koulujutut täytyy tuoda enempi, vähempi mukaan myös lomalle, mutta tuleepa sentään taukoa jatkuvaan tenttimiseen ja testien tekemiseen. Itselleni yhden uusintakokeen kanssa niitä tuli tänä syksynä 11. Tenttiä. Testien lukumäärää en edes vaivaudu laskemaan. Niitä on ollut varsin monta. 

Vanhana työnarkomaanina en tietenkään sanan varsinaisessa mittapuussa "lomaile" vaan olen töissä. Tämä on varsin monen opiskelijan arki ja realismi. Vaikka itse taloudellisesti olisinkin voinut vain vaihtaa vapaalle, niin takaraivossa aina kolkuttaa se pieni tietoisuus siitä, että kaikki tilaisuudet tulee käyttää hyväksi, oli ne sitten kuinka pieniä tahansa. Itselleni tämä tilaisuus tuli paperitöiden muodossa sairaalassa, jossa vanhempani ovat töissä. Tuntuu raa'alta sanoa näin, mutta on niistä suhteista vain hyötyä. Olisi typerää jättää tilaisuutta käyttämättä, kun sellainen tulee tyrkylle, vaikka samaan hengenvetoon sanonkin olevani ylpeä siitä, että kesän amanuenssuurin olen hankkinut aivan omin ansioin. Haluan menestyä omin ansioin, enkä kenenkään siivellä. 

Tarinoita oikolukemisen tärkeydestä :D

Vaikka tentit ovatkin tältä erää ohi, koulu jatkuu. Yritän ottaa loppuviikon kuitenkin rennommin.

Työ täällä Riiassa jatkuu heti uuden vuoden jälkeen, kun paketoidaan lukukautta loppuun, ja tammikuun puolessa välissä alkaa exam period. Siellä odottaa 3-5 tenttiä vielä, riippuen nyt siitä, miten viimeisten kokeiden kanssa käy. Eli voiton puolella selvästi ollaan. 

Suomi 100v. cocktail tilaisuus <3

Monet sanovat, että kunhan kahdesta ensimmäisestä vuodesta selviää kunnialla, niin on jo varsin hyvillä vesillä, tai ainakaan harvemmin ihmiset enää feilaavat semesterejä sen jälkeen. Eli tästä pitäisi olla suunta ylöspäin. Liekö tämä totta, jää nähtäväksi. Voi tietenkin olla, että harva lihamylly enää vain tämän puristuksen jälkeen tuntuu miltään. (...katsotaan keväämmällä olenko asiasta eri mieltä :D )

Mutta Äitini sanoin:

"Kaikkeen tottuu, sanoi pässi kun päätä vietiin " ja "Ensimmäinen päivä hirressä on aina hankalin."

Tätä se lääkis välillä on. :D
And I love it.

(even when I hate it)

Ihanaa loppuvuotta kaikille!