maanantai 19. joulukuuta 2016

Matkustaminen koiran kanssa

Tätä. Tätä olin pelännyt enemmän kuin kaikkia kokeita koko tämän syksyn.
Lentämistä koiran kanssa. Yksin.
Valtavan määrän tavaraa kanssa (hiphiphuraa!!)

Onneksi opiskelukaverillani oli sattumalta tulossa ystävä samana iltana ja samoihin aikoihin Riikaan, niin hän tuli avukseni lentokentälle. Ja se oli kyllä taivaan lahja ja pelastus. Yksin ison matkalaukun, koiran lentolaatikon ja äärimmäisen aran koiran kanssa kulkeminen olisi ollut suorastaan painajaismaista. Syksynä näitä ongelmia ei ollut, koska tulin autolla siskon ja serkun kanssa. Silloin kukaan ei edes lautta-matkan jälkeen ollut kiinnostunut, onko matkassa koiraa vai ei. Latviaan tuleminen oli siis tällä kyydillä (ja tähän suuntaan) äärimmäisen helppoa.


Koiran kanssa on nykyään helppo matkustaa Eu-maissa. Ainoat vaatimukset ovat:
1) Lemmikkieläin passi
2) Voimassa oleva Rabies-rokotus
3) mikrosiru

Lisäksi aina Suomeen palatessa täytyy käydä eläinlääkäriltä hakemassa lääke ekinokokkia vastaan. Suomi on (ilmeisesti) ekinokokki vapaa alue, Latvia ei, ja lääke on haettava eläinlääkäriltä 1-5 päivää  (linkki eviran sivuille) ennen matkaa. Matkat lentokentälle tai eläinlääkärille sujuivat helposti taksilla.

Koska matkassa oli koira, kentälle piti mennä hyvissä ajoin tekemään lähtötarkastus ja sen jälkeen siirtyä seuraavaan pisteeseen, jossa virkailija skannasi (kai?) kuljetuslaatikon. Saimme hetken aikaa odottaa, mutta lopulta toinen virkailija tuli hakemaan koiran laatikoineen ja itse suuntasin kohti turvatarkastusta. Olin ollut koko päivän niin stressaantunut tästä matkasta, että oli melkein helpottavaa siirtää vastuu jollekin toiselle ja vain luottaa, että koira pärjää, ja että sitä kohdellaan hellävaroen. Koko prosessi lentokentälle saapumisesta taksilla lentokoneen laskeutumiseen Suomeen kesti vain 2,5 tuntia, joka on varsin inhimillinen.

Tutustumassa lentolaatikkoon
Ensikokemus oli oikein hyvä. Lähtöaikani oli niin myöhään, ettei jonoa eikä turhaa odottamista ollut. Koira oli niin reipas kuin olettaa saattoi. Henkilökunta sekä Riian että Suomen päässä oli sai minulta hyvät pisteet, ja meillä oli hyvä tuuri lennon kanssa, sillä kaikki sujui hyvin ja ajallaan. Toisin kuin seuraavana päivänä (jolloin muutama tuttuni lensi), kun lentokone oli ollut yli 3h myöhässä sumun takia.

Lennon jälkeen Iris toipui matkasta hyvin. Äitini oli vastassa, ja heti tutun ihmisen nähtyään, koira tuntui unohtavan matkan koettelemukset. Hyvä uutinen minulle, eli jatkossakin luultavasti lennetään Riikaan. Huono uutinen koiralle. Sillä - kuten sanottu - jatkossakin lennetään Riikaan.

Hyvää joulunodotusta kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti